Talvikausi saapui ja treeniryhmät muuttuivat. Kuten aiemmin kerroin, siirryttiin Ässän kanssa koiratanssissa valkkuryhmän kouluttamasta ryhmästä itse valkkuryhmään ja olen kyllä tykännyt hirmuisesti! Nyt on vasta kahdet treenit takana, mutta edistysvauhti tuntuu olevan jo melkoinen viimevuoteen verrattuna. Minustahan se edistymisemme on tietysti kiinni, mutta hyvistä treenikavereista ei ole ollenkaan haittaa ohjelmaa rakennellessa ja liikkeiden opettamisen opettelussa. Uuden ohjelman suunnittelu on jo niinkin pitkällä, että musiikki on valittu (tai vaihdettu, aiemmin syksyllä suunnittelin tekeväni ohjelman tähän musaan) ja uusia liikkeitä on liuta opetettavana. Ohjelmaa on jonkin verran koottu/pohdittu, mutta ehkäpä opetan tarvittavat liikkeet ensin koiralla ja katson sitten uudestaan. Mielestäni tämä uusi musa sopii Ässälle huomattavasti parempi kuin aikaisempi james bond -teema, sillä sehän on juuri tuollainen iloinen jammailija. Ja kertsin sanatkin osuvat aivan nappiin ;)
Myös tokossa on päässyt kärpänen puraisemaan taas toden teolla ja kovasti surkuttelin talvikauden huonolta näyttäviä treenimahdollisuuksia. Kesäkauden olemme käyneet Ässän kanssa Tappien tokotreeneissä, mutta ulkona treenaaminen alkaa olemaan pimeässä, kylmässä ja märässä ikävää. Yksikseenhän voi toki treenata, mutta treenikaverien silmäparista,apukäsistä ja häiriöstä on aina hyötyä. Löysimme kuitenkin Tampereen alueelta edullisen ja lämpimän hallin, johon varasimme alustavasti ainakin 5 kerran treenit. Olen nyt todenteolla päättänyt osallistua toko-kokeisiin, sillä alokasluokan liikkeet alkavat olla hanskassa. Yritänkin nyt katsella meille mölli-tokokoetta, jotta päästäisiin vähän testaamaan koetilanteen sujuvuutta (ja lähinnä sitä paikkamakuuta kokeenomaisesti, ennenkuin mennään kokeisiin sähläämään). Suurin murheryyni tuntuu edelleen olevan seuraaminen, sillä vaikka se tällä hetkellä onkin hyvässä mallissa on kokeenomainen treenaus ja oma jäykistely/marssiminen siinä aiheuttanut ainakin jotain ongelmia.
Ihan joka paikassa ei syksy vielä näy
Ihania harrasteluja varjostavat kuitenkin Ässän selkäjumit. Jos liiasta treenaamisesta/kylmässä odottelusta onkin koiralle haittaa? Aktiivinen koira tarvitsee kuitenkin tekemistä pääkopalleen..
Selkäjumeista kirjoitellessani ihmettelin Ässän olematonta rähisemistä. Ei olisi pitänyt kirjoitella moisia, sillä nyt on herra Kärtty taas herännyt kesälevoltaan. Ilmeisesti maanantain treeneissä joko kylmyys tai jotkut liikkeet ovat kipeyttäneet Ässä-rukan selän, jolloin tiistaina sain kävelyttää maailmoja inhoavaa spanielia. Alkulenkki sujui raahautuen, jonka aikana haukuttiin pystyyn eräs mies, jonka radio sattui ärsyttämään spanielia. Irtipäästyään Ässä juoksi puskaan räyhäämään jonkun koiran hajua (siellä ei ollut enää ketään) ja karkasi puoleen väliin kiroamaan toista ulkoilevaa koiraa, mitä ei ole tehnyt ikuisuuksiin. Luoksetulokäskyä noudatettiin raahautumalla ja muutenkin ilme oli sellainen "tää lenkkeily on ihan syvältä". Niinpä tehtiin lyhyempi lenkki Ässän joutuessa hihnaan.
Käy sääliksi pikku-spanielia, sillä täytyy olla surkea olo kun noin jaksaa inhota kaikkia. Tänään se vaikutti hieman paremmalta ja tehtiinkin hihnalenkki loimitettuna. Pitää hautoa selkää lämpimällä kauratyynyllä, onneksi ensiviikon maanantaina on jo osteopaattiaika.
5 kommenttia:
Ässä-ressukka :( eihän tokon nyt kuitenkaan pitäisi selkää rasittaa sen enempää kuin normaalit lenkitkään? Enemmän itse huolestuisin esim. portaiden kiipeämisestä. Mitä lääkärit ja muut on sanonut harrastamisesta?
Toko ei varmaan kovinkaan rasita Ässän kroppaa, mutta tanssissa tulee kaikenlaisi peruutuksia ja hyppyjäkin (joita olen kyllä välttänyt). Takajaloilla seisomisia en ole vielä edes opettanut, kun en tiedä kestääkö polvet. Portaita Ässä tosiaan kiipeää päivittäin (ykköskerroksessa kun asutaan), pitäisiköhän sitä rajoittaa..
Enemmän kuin rasittavista liikkeistä olen huolestunut tuon kylmän vaikutuksista. Meilläkin kun on kahden tunnin treenit kylmässä hallissa, joten paljon tulee koiralle kylmässä odottelua, vaikka lämmitellään ja jäähdytellään ja loimi on kokoajan päällä. Kylmyys meinaan selvästi vaikuttaa ainakin näin syksyllä tuohon Ässän kipeytymiseen..
Lääkärit/osteopaatti/hieroja suosittelivat vahvasti agilityn lopettamista ongelmien tullessa. Ajattelin maanantaina keskustella osteopaatin kanssa näistä nykyisistä harrastuksista ja mitä liikkeitä pitäisi vältellä. :/ En usko, että mitään tarvitsisi lopettaa, mutta tämä talviharrastaminen kylmässä voi aiheuttaa omat ongelmansa.
Mikä loimi teillä on käytössä? Ainakin agi-piireissä suositellaan aina Back on Trackin loimea joka suojaa kaikkia isoja lihasryhmiä.
Ässä-reppana :( Kauheen harmi että sillä on noita kipuja kun se olisi niin kova tekemään.
Back on track on meilläkin käytössä (tosin en ole enää mitenkään vaikuttunut sen erikoisesta tehosta, mutta käytetään nyt kun tuli ostettua). Siitä se on tosi hyvä, että peittää Ässälläkin alaselän kunnolla ja reidet. Ässä vaan erityisesti inhoaa sitä loimea eikä haluaisi pukea sitä, ei mitään hajua miksi. Koska se on suuri ja musta? Tai sitten yhdistää sen selkäkipuihin?
Ässällä on muuten sellainen hassu piirre, että sen takajalat tärisee helposti sen seistessä "kunnolla". En ole ikinä kiinnittänyt tähän huomiota, ennenkuin eräs cockerikasvattaja kysäisi siitä. Johtunee polvista? Kummallista. Jedillä ei varmaan tällaista ole?
Eniten juuri harmittaa tuo, kun näkee ja tietää koiran haluavan tehdä kaikkea, mutta sitten se kipeytyy. Ja joskus se kipetyy ihan metsälenkeistäkin, jos on jotenkin normaalia rankempi lenkki (mäkiä, lunta, ylimääräistä rallittelua). Pitää puntaroida kokoajan mitä voi ja uskaltaa tehdä ja onko koira nyt kipeä, voiko siltä pyytää tälläisiä juttuja. Silloinkin, kun Ässä ei kipeyttään halua lenkkeillä se usein kotona sitten pyytää tekemistä. Eli jotain olis kuitenkin saatava tehdä. Sitten naksutellaan jotain uusia temmpuja tai treenataan toko-liikkeitä sen mukaan mitä tykkää.
Jedillä tärisee takakoivet kun sen esimerkiksi komentaa seisomaan ja odottamaan. Tosin se myös steppaa silloin, joten laitan sen ihan jännityksen piikkiin. Seisominen on muutenkin Jedille erityisen vaikea tehtävä, koska pilasin sen pentuaikana niin huolella.
Tosi harmi kyllä, että on koira ja omistaja jotka haluaisi tehdä juttuja, mutta toisella ei kestä terveys :( Onneksi kotona voi sentään opetella temppuja, niistä ei pitäisi kipeytyä. Opeta Ässä tuomaan käskystä kaikkea alkaen kengistä ja päättyen leipäpakettiin :D
Lähetä kommentti