Viikonlopun kesäriennot

Viikonloppu on ollut yhtä hellettä, ja Ässän kanssa ulkoilu on ollut lähinnä pulikoimista järvissä, lammissa ja ojissa. Perjantaina oli kaunis sää, joten ulkoilutin Ässän lisäksi myös kameraa. Lenkkimme venyi venymistään, kun jäin kyykkimään ties minne kuvia räpsimään. Ässää ei vauhdittomuus kesäkuumalla haitannut, vaan se rauhaisasti seuraili hajuja ja tonki ojia. Lenkkimme ei ollut mitenkään erityisen pitkä, vaikka kesto olikin normaaliin lenkkiin melkein kaksinkertainen. No, sainpahan pari nättiä kuvaa Ässästä voikukkapellon keskellä!

Kukkaiskoira

Lauantaina oli ylioppilasjuhlat, josta Ässäkin osasi ottaa ilon irti. Vierailta sai kivasti kerättyä silityksiä ja vähän kakun murusiakin. Timon perheen saapuessa Timon siskon tyttö Iida (9v) leikki ja puuhaili Ässän kanssa vierailun ajan, joten Ässä oli aika väsähtänyt vieraiden lähdettyä.

Sunnuntaina oli sitten cockeritreffit! Menimme uittamaan koiriamme Salaisten hiekkakuopille, mikä piristikin kuumuudessa läkähtyviä koiria huomattavasti. Paikalla oli minun ja Ässän lisäksi kaksi nuorta cockerityttöä (Notte ja Monna) ja kaksi cockeripoikaa (Sulo ja Veeti) sekä heidän kaksi omistajaansa. Menoa ja meininkiä riitti, kun viisikko porhalsi ja polskutti ympäriinsä. Kaikenlaista porukka puuhailikin keskenään, mutta vielä Ässä ei ihan antautunut kunnon jahti-leikkiin parista yrityksestä huolimatta. Porukka kuitenkin spurttaili iloisesti keskenään ja porski innoissaan keppien perään. Aika kului iloisesti koirista ja vähän muustakin jutellessa, kiitokset vain Kristiinalle ja Riikalle kivasta päivästä! Toivottavasti päästään pian uudelleenkin :) Kuvia päivästä albumista.

Porskuttelua..

ja säntäilyä!

Juhlahumua

Tämä viikko on mennyt kuin siivillä lauantaisia yo-juhlia valmistella. Kahdet treenitkin ovat jääneet välistä. Ässä on innolla auttanut minua kämpän siivoamisessa mm. kanniskelemalla tavaroita jemmaan, tunkemalla aina eteen ja syliin kun siivoilen alahyllyjä, hyppimällä sängyllä olevan tavarakasan päällä ja ollen jaloissa pyörimässä säkkejä kanniskellessani. Lieneekö tämä syynä siihen, että kaappini siivoamiseen meni kokonainen päivä? Tosin niillä 7 roskasäkillä, mitkä kaapista irtosivat, on lienee myös osuutta asiaan..

Ässän kanssa harrastelu on jäänyt tällä viikolla vähän vähiin, mutta tänään sain aikaiseksi tehtyä vähän rättitottista. Ässä retuutti narurättiä into piukassa, ja oikein tarjosi istumista sun muuta päästäkseen taas antamaan sille huutia. Nyt ainakin huomasin sen, että se todella yritti tosissaan saadakseen palkan.

Tänään käytiin myös Katin ja Roope-collien kanssa jossain Tupurin lähellä lenkkeilemässä. Timon kamera on siirtynyt minun omistukseeni, joten Tupurista tuli räpsittyä kuvasiakin. Roope yritti kyllä kovin pakoilla kameraa, mutta Timon hyvällä lainaputkella sain napsittua kuvia sitten vähän kauempaakin. Kuvasia albumissa.

Hurjastelua

Sunnuntain treeneistä olenkin unohtanut kirjoitella. Treenasimme hakua Perniössä päin, ja Ässälle tehtiin taas sitä, että odotetaan sen saavan haju ihmisestä, ja lähetetään sitten hakemaan. Homma sujui loistavasti, sillä Ässä on alkanut saamaan juonen päästä kiinni! Se pinkoi jokaiselle kolmelle ukoille nenänsä ohjaamana oikein reippaasti. Ukoilla Ässältä vaadittiin taas pari haukkua, ja sekin luonnistui hyvin. Ässä tosin tuppaa olemaan välillä liiankin innoissaan maalimiesten löytämisestä, joten niitä pitää välillä vähän pusutella ennen ilmaisua.. :)

Ainiin! Sunnuntaina Ässälle on luvassa monien muiden cockereiden kanssa riehumista. :) Kuvasia ja juttusia silloin lisää!

Rättitottis

Nyt on tapahtunut mullistava juttu tottiksen saralla! Ässän palkkausta on nyt hieman uusittu. Ennen tottistelin Ässän kanssa nakeilla, mutta kiinnostus niitä kohtaan on nyt jostain syystä laskenut. Kun menimme Veitakkalaan tottistelemaan, oli Ässän innostus vaikea herättää, sillä maa veti nenää niin kovin puoleensa. Ja makupaloina oli sentään lemuavia kalapullia! En ole saanut Ässää pahemmin innostumaan leluista, vaikka se jahtaamisleikeistä tykkääkin. Sitten minulle ehdotettiin rättiä narun päässä - ja sehän toimi! Kun kiskaisin narurätin taskustani, oli Ässän huomio täysin leikissämme eikä se edes näyttänyt ajattelevan nurmen nuuskuttelua. Tottistelu sujui kummallakin paremmissa fiiliksissä, kun Ässä jahtasi rättiä intoa puhkuen. Leikin hetkeksi pysähdyttyä se kanniskelikin rättiä ja retuutti sitä, eikä jättänyt sitä lojumaan kuten useasti muita leluja.

Ässä on saanut nyt myös uuden lenkkikaverin! Kati ja collie Roope ovat nyt lenkkeilleet seuranamme useasti tämän viikon aikana. Pari kertaa Roope ojensi pentua, mutta sen jälkeen koirat ovat olleet oikein sopuisasti yhdessä. Pojat eivät kuitenkaan harmi kyllä ole pahemmin innostuneet leikkimään toistensa kanssa. Katin ja Roopen kanssa on nyt tullut vietettyä aikaa Katin mökillä riehuessa, lenkkimaastoja kolutessa ja luonnonpuistossakin vieraillessa.

Mökillä potkittiin pojille palloa.

Tänään tavattiin Ässän kanssa taas Timon veljen Diva-tyttö. Diva on siis amerikancockeri. Ajattelin, että Ässä olisi kenties innostunut leikkimään cockerimaisessa seurassa, mutta niin ei käynytkään. Diva oli mustasukkainen Timosta ja urahteli Ässällä, joka heti painui kauemmas eikä halunnut enää puuhailla Divan kanssa mitään. Parin kiellon jälkeen Diva kuitenkin lopetti urahtelut, ja Ässä vaikuttikin sen jälkeen paljon vapautuneemmalta. Leikkimään cockerit eivät kuitenkaan vielä innostuneet parista pienestä yrityksestä huolimatta, joten ehkäpä sitten seuraavalla kerralla. Harva koira onkin sellainen, että Ässä sen kanssa leikkisi ensimmäisellä tapaamiskerralla.

Pienenä lisäyksenä loppuun, että sain nyt opiskelupaikan Tampereelta teknillisestä yliopistosta. Näillä näkymin Salon maisemat siis vaihtuvat syksymmällä Tampereelle, jonne Ässä tietysti seuraa mukana.

Teijolla

Lauantain tottistelu sujui hyvin, sillä sain Suskilta paljon hyviä vinkkejä, mitä Ässän kanssa kannattaa tehdä. Lähinnä neuvot koskivat seisomista, maahanmenoa ja istumista ja kuinka niistä saa hyvät. Sain hyvät ohjeet niiden harjoitteluun ja harjoittelussa etenemiseen. Lauantai oli muutenkin miellyttävän aurinkoinen päivä, joka sujui mukavasti oppiessa ja muiden kanssa seurustellessa. Nyt vain pitäisi muistaa treenata tottista säännöllisesti, eikä vain silloin tällöin kotona ennen ruoan anto.

Jäljestyksessäkin olemme edenneet jonkin verran. Eilen jäljestin Ässän kanssa ensimmäistä kertaa metsässä, ja tänään tein pellolla pisimmän jäljen, mitä sille ollaan tehty. Peltojäljen tein myös harvoilla makkaroilla, sekä harvemmilla askelilla. Hommat sujuivat hyvin, ja Ässällä näyttää olevan oikein kova into jäljestykseen :)

Sunnuntaina teimme reissun koko perheen voimin Teijolle, jossa tutkimme paikkoja soutaen ja jalan sekä paistoimme makkaraa. Ässälle soutuveneessä istuskeleminen ei tuottanut ongelmia, mitä nyt vähän piti haukkua lokkeja ja hypätä järveen kesken soudun. Ulkona tuli vietettyä mukavat viisi tuntia, joten kyllä uni maittoi päivän päätteeksi! Kuviakin tuli Timon kameralla räpsittyä jokunen, kuvaajana vuoroin minä ja Timppa. Kuvia albumissa.

Veneilyä

Potkua tottistelulle?

Hui, jänniä uutisia! Me päästään Ässän kanssa tänä lauantaina pidettävään Suski Mölsän tottiskoulutukseen! Kauheasti jännittää mennä, mutta on kyllä ihanaa saada ulkopuolisen ja kokeneen ihmisen kommentteja omasta tekemisestä. Me ollaankin junnattu Ässän kanssa tottiksessa jo kauan samoja juttuja ja niitäkin harvakseltaan, joten ehkäpä tämä antaa nyt sitä kaivattua uutta potkua tottistelullekkin!

Tänään oli taas treenit raunioilla Veitakkalassa, ja sujui kyllä tosi hyvin! Ässä teki mielestäni hyvin töitä, ja etsi sitkeästi hajun lähteen, vaikka se välillä olikin vähän hankalaa. Haukkuja ei otettu tällä kertaa, koska viimeksi Ässä oli vielä hieman epävarma raunioilla. Nyt homma kuitenkin luisti hyvin, eikä raunio maastona tuottanut Ässälle ongelmia. Seuraavalla kerralla voisikin jo vaatia haukkuakin.

Raunioiden jälkeen kävin vielä tekemässä Ässälle jäljen, joka sekin sujui odotettua paremmin! Ässä ei harhautunut kertaakaan jäljeltä, ja pari makkaraa jäi syömättäkin. Seuraavaksi voisin vaikeuttaa jälkeä kävelemällä hieman harvemmin. Myös pituuttakin voisi olla enemmän, nyt oli vain n. 20-30 m (olen huono arvioimaan).

Viikonloppuna käytiin Teijolla hieman ulkoilemassa, ja Ässä innostui jälleen pulikoinnista. Tälläkin kertaa sain räpellettyä Timon kameralla kuvasia, alan jopa pikkuhiljaa oppia sen käyttöä! Timo vähän puheli uuden kameran ostosta, joten ties vaikka ostaisin tuon itselleni.. Tässä nyt pari kuvasta. Yhdestä tuli myös blogin uusi otsikon taustakuva!

Potrana poikana Ässä kävi noutamassa lähes parimetrisen kepukan järvestä :)

Jänis

Keksin muuten, mikä on mun ongelmani kouluttamisessa. Se on se koulutuksessa eteneminen. Tottiksessakin olen treenannut niitä samoja juttuja, enkä osaa siirtyä eteenpäin. Haussa taas pelkään eteenpäin siirtymistä, koska aina toitotetaan siitä liian nopeasta etenemisestä ja sen aiheuttamista ongelmista. Pitänee vain seurata koiraa, ja koittaa tehdä oikeita päätöksiä. Eipä niitä virheitä kai voi välttää, vaikka kuinka yrittäisi.

Ruokinnasta vielä sen verran, että jätin nutra nuggetsin syöttämisen nyt pois. Ässän p*skamäärä kasvoi huomattavasti, kun syötin sitä orijenin lisäksi. Ehkäpä nutrassa on jotain, mitä Ässä ei sulata, esim. kana. Kutina ei mielestäni lisääntynyt tänä lyhyenä aikana, mutta tuo nyt rapsuttelee itseään (lähinnä korviaan) muutenkin normaalia enemmän. Orijenia on vielä jäljellä n. 8 kg, joten jos en ihan pieleen laskenut, niin pääsemme siirtymään raakaruokintaan joskus kesäkuun lopussa.

Pusikosta asfalttiviidakkoon

Onpa ollut rauhallinen viikkon. Koko viikkona on ollut vain yhdet treenit, ja kaksi ensiapukurssi-iltaa. Ässän kanssa ollaan kyllä tehty joitain kertoja jälkeä ja hivenen tottisteltukkin. Jälki on sujunut ihan hyvin, ja into on järkeä suurempi :D

"Onpa tyhmiä ihmisiä, kun tiputtelevat hyviä makkaroita mennessään!"

Tottistelussa ollaan junnattu paikoillaan, koska ohjaajaan on iskenyt laiskuus ja tottis on ollut aina samoja juttuja samassa paikassa. Yhtenä päivänä sitten repäistiin, ja laskeuduttiin täältä Valhojan puskista Ollikkalan koulun lähettyville tekemään helppoja pieniä juttuja. Yllättävän hyvin Ässä jaksoi makkaralla keskittyä, vaikka ympäristö oli uusi ja jännä. Yritin tehdä hommasta vaan mahdollisimman kivaa, ja leikitin poikaa nakilla pyytäen lähinnä istu-maahan-seiso juttuja välittömällä palkalla. Pari kertaa uskaltauduin pitämään paikallaan vähän kauemmin, ja hienosti meni. Lopuksi otin vielä iloisen eteenmeno-harjoituksen, kun tiesin Ässän innostuvan siitä. Jäi kyllä hyvä fiilis :)

Tällä viikolla on muutenkin tultu tehtyä paljon hihnalenkkejä tuonne kaupungille päin. Kaksi kertaa olen käynyt citymarketissa nopsaan jättäen Ässän ulkopuolelle lukittavaan häkkiin. Hienosti se poika siellä odotteli ihmisten vilistäessä ohi, vaikka kävikin hieman kierroksilla ulos tullessaan. Kävelimme myös kaupungin läpi, mikä teki Ässälle vaihteen vuoksi ihan hyvää. Ässästä kyllä huomaa, että se hieman jännittää tuolla keskustan tuntumassa, sillä hermoilun kasvaessa hihnakin kiristyy.

Eilen tehtiin myös kiva visiitti Perttelin Varvolle! Paikalla ei ollut muita koko päivänä, joten pidin Ässää vapaana. Päivä kului iloisesti makkaraa grillaillessa ja Ässän uimista ja spurttailua kuvaillessa ja nauraessa. :) Lisää minun Timon kameralla ottamiani kuvia albumissa (harmi, että kämmäilyni takia albumiin pääsi onnistuneena vain noin vähän kuvia)

Ässä pulikoimassa

Treeniä treenin perään

Taas on parit treenit takana, ja kirjoiteltavaa piisaa. Hakumetsässä harjoiteltiin nyt jo peräti kahden ukon verran sitä, että Ässä saisi itse hajun tuulesta ja lähtisi ukon luo. No, ensimmäinen meni vähän plörinäksi oman kämmäilyni takia, sillä luin koiraa väärin. Ässällä oli taas vaihteeksi hirveä energiapiikki menossa, ja sen singottua hieman innokkaammin ukon suuntaan tulkitsin sen hajun saamiseksi. Näin ei kuitenkaan ollut, ja koiran lähetettyäni se alkoi jäljestää ja sinkoili risteileviä jälkiä sinne ja tänne. Hetki siinä sitten meni, että Ässän kuulo palasi päälle ja se tuli kutsusta luokse. Ainakin se pahin alkuenergia oli sitten purettu :) Otettiin sitten uusi yritys, ja se menikin jo paremmin. Tälläkertaa huomasin selkeästi, kun Ässä oikeasti sai hajun, ja lähetettyäni sen se pinkaisi suoraan ukolle. Tähän väliin otettiin toiseen suuntaan (myötätuuli) taputuksilla yksi ukko, ja sitten taas tuuliharjoitus samaan suuntaan kuin ensimmäinen. Tällä kertaa harjoitus menikin nappiin, sillä osasin lähettää Ässän oikeaan aikaan ja se pinkoi suoraan ukolle. Eiköhän tämä tästä :) Treeniä vaikeutti myös kuumuus, joka imi Ässästäkin tehokkaasti mehut.

Eilen sitten oltiin raunioilla treenaamassa, ja ne treenit menikin aika hyvin! Viimeksi Ässää jännitti raunioilla käppäily, mutta nyt se sujui jo paljon paremmin. Käveltiin raunioita vain läpi Ässän bongaillessa samalla ukkoja sieltä seasta. Jokainen ukko haukutti Ässää hieman ennen palkkaa. Ukkojen etsintä sujui aika hyvin, sillä Ässä osasi hienosti hajustella ukot esiin raunioista. Haukutkin menivät yllättävän hyvin, sillä pelkäsin siinä olevan kerralla hieman liikaa, kun samalla kertaa vaadittiin epävarmalla alustalla käppäilyä ja haukkumistakin. Tiileillä ja muualla tallustelu meni hyvin, mutta epävarmuutta tuottivat alaspäin hyppääminen, hieman liian ahdas kolo ja heiluva/koliseva alusta. Eiköhän näistäkin selvitä harjoittelulla. Ässän oli kuitenkin helppo pienenä ja ketteränä liikkua raunioilla, joten eiköhän homma ala sujumaan jossain vaiheessa.

Jäjestyksestäkin on muutama juttu kerrottavana. Nyt olen yrittänyt jäljestää niin usein kuin on mahdollista. Ässälle on nyt tehty kolmet treenit. Jäljen pituus on ollut jo huimat 20 m makkararuudun ollessa alussa. Makkaroita en ole laittanut jäljelle enää niin tiuhaan kuin ennen, mutta silti pari niistä on jäänyt matkanvarrelta syömättä. Makkararuutu oli myös viimekerralla varsin turha, sillä Ässä lähti heti etenemään jälkeä pitkin jättäen makkararuudun makkarat lähes koskemattomaksi. Ässä selkeästi tykkää hommasta ( kun kerran jättää makkaroitakin matkan varrelle :D), ja kulkee vielä jäljestyksen jälkeenkin nenä maassa innoissaan. Tänään suunnittelin tekeväni vielä aikasempaa pidemmän jäljen pellolle hieman suuremmilla makkaraväleillä ja ilman alun makkararuutua. Saa nähdä, miten homma sujuu!

Sisäsiisteydestäkin voisin hieman turista. Ässähän on meillä sisäsiisti, eikä kuseskele nurkkiin kuin pakon edestä (esim. tänä yönä sille tuli hätä, eikä se päässyt pihalle, koska en kuullut sen ininöitä. Ässällä on kuitenkin tosi harvoin yöllä hätä.). En kuitenkaan vieläkään luota siihen täysin, jos olen sen kanssa jossain muualla kuin kotona. Jos Ässällä on kovahko pissahätä, se pissii aika herkästi vieraissa paikoissa lattialle eikä malta odottaa ulos pääsyä. Muunmuuassa leirillä se pissasi lattialle, kun otin sen häkistä ja purin ensin häkin ennen uloslähtöä. Siinäpä oli liian pitkä odotus Ässälle, joka päästeli sitten lattialle, mutta lopetti sitten tiukasta kiellosta. Meillähän systeemi toimii niin, että Ässä päästetään takapihalle silloin kun se sinne pyytää (istuu säälittävän näköisenä oven edessä). Ei se kuitenkaan täällä pissi lattioille, jossei joku huomaa heti tai ollenkaan päästää sitä ulos sillä hetkellä. Kumpikohan siihen vieraassa paikassa sisälle pissimiseen sitten vaikuttaa, se vieras paikka vai tottumus päästä pihalle yleensä heti=pieni rakko? Ärsyttävä tapa, joka pitää ikävästi varpaillaan vieraassa paikassa.

Lopuksi voisin laittaa tähän kuvasia marsusten ulkoilusta. :) Pelottavaa, ettei nyt ole tullut pitkään aikaan napsittua kuvia Ässästä. Pitänee korjata asia ensi tilassa..

Kolmen kopla

Ruokailua..

Auringon ottoa ja pötköttelyä..

Ässän tervehtimistä..

Ja karkumatka!

Possujuna. Äidin kukkapenkissä oli paljon kivempi touhuta :)