torstai 18. lokakuuta 2012

Paina pää tyynyyn

Ässä on nyt kehittänyt uuden omasta mielestään vallan ihanan nukkumapaikan. Nimittäin mun tyynyni. Tai ainahan siinä on ollut ihana nukkua, mutta nyt siihen olisi päästävä myös öisin, kun allekirjoittaneen pää on siinä mukavasti lämpöä tuomassa. Kylkikyljessä olisi niin iiihana nukkua! 

Meillä Ässä saa nukkua sängyssä silloin, kun ei häiritse nukkujia. Eli saa nukkua, kunnes käsketään veks. Käytännössä Salossa asuessani Ässä ei edes yrittänyt sänkyyn, koska se oli niin kapea. Lensi raukka heti lattialle, kun yritin kääntää kylkeä. Tampereella isomman sängyn myötä on tullut viekkuunkin, mutta yksin isohkossa sängyssä nukkuessa tilaakin on ollut ihan erilailla. Nyt, kun nukkujia on kaksi, joutuu sitä väkisinkin törmäyskurssille muiden kanssa. Jaloissa nukkuminen olisi ok ja talvisin varpaiden palellessa ihan suotavaakin, mutta harvoinpa se Ässä sinne jalkoihin "alentuu", ehei. Kainaloon on päästävä, mieluiten pää tyynylle!

Nykyisin jomman kumman meistä mennessä nukkumaan, juoksee Ässä sänkyyn iloisena. Se, kumpi viimeisenä sänkyyn menee, saa huomata uneliaasti tuhisevan spanielin vieneen paikkansa. Ja pää tyynyllä leväten, tietysti. Usein Ässä nukkumaan mennessä komennetaan sängystä pois, jolloin alistunut spanieli menee omaan luolaansa (iso kankainen kevythäkki) nukkumaan. Yöllä se usein yrittää hiipiä takaisin sänkyyn hyppäämällä pääni viereen kippuralle. Siitä on sitten hyvä levittää pikkuhiljaa turpaansa tyynylle, sitten levittäytyä kyljelleen, sitten kiepsahtaa selälleen ketarat kohti kattoa, ja viimein kääntyä jalat nukkujaan päin. Unissaan tulee välillä vähän potkittuakin.. Joskus olenkin herännyt keskeltä sänkyä Ässän ujuttauduttua paikalleni. Sillä mitä kauemmas Ässästä yrittää mennä, sitä lähemmäs se tulee..

Ässän kanssa nukkuminen ei aina olekkaan nautintoa suurimmillaan. Syinä jo edellä mainittu unissaan potkiminen ja piehtaroiminen, aina yhtä tehokas herättäjä. Ja ei ainoastaan Ässä tykkää nukkua pää tyynyllä, se myös tykkää tunkea turpansa niskaa/korvaan/naamaan ja tuhista, maiskutella ja jopa kuolata. Aamun tullessa sen toiminta vilkastuu, jolloin edellisiä käyttäytymismalleja on havaittavissa entistä enemmän. Kaikesta huolimatta joskus on mukavaa, kun lämpöinen karvakääryle painautuu kylkeen tai nukkuu jaloissa lämmittäen suloisesti varpaita.

"Mitäs herätit?" Tälläinen näky saattaa odottaa, jos erehtyy liaan myöhään nukkumaan.

Viimeksi rustasinkin pitkän pätkän tokoilusta, joten kaipa niistä edellistreeneistä on vielä jotain kirjoitettava. Lyhyesti virsi kaunis: alku meni hyvin, mutta onnistumisen käyrä oli jyrkästi laskeva loppua kohden. Ja ei, en edes tehnyt montaa toistoa, tein eri juttuja, pidin taukoa välissä ja leikitinkin Ässää, josta sen keskittymiskyky tuntui vain kärsivän. Näköjään tätä on nyt vaan treenattu liikaa, ja Ässä on kyllästynyt. Taas. Ehkäpä otetaan taukoa näihin juttuihin hetkeksi ja treenataan jotain ihan muuta. Ja sitten tehdään seuraamista/tokoa pelkästään ruokakuppipalkalla 1-2 toistoa, max 5. Ehkä siitä on jotain apua.

Uuden opettelu Ässän kanssa on kyllä tuplasti kivempaa. Sienikurssillakin jaksoi sen pitkän 3 tuntia taukoineen yllättävän hyvin, kun asia oli kokoajan sopivan uutta. Jos asia on liikaa samaa, viilausta, toistoja ei voi tehdä välillä juuri yhtään ilman mielenkiinnon lopahtamista. Vaikka eräs treenikaveri on sanonut tanssia tokoa vaikeammaksi, niin itse tällä hetkellä miellän sen jossain mielessä (Ässän kanssa) helpommaksi, kun vaihtelua ja temppuja on hirveästi enemmän. Tietysti osa siitä on vain pääni sisäistä, voihan tokoakin treenata monilla eri tavoilla ja monia eri juttuja ja tanssissa jankata yhtä ja samaa. Tanssi on myös vielä niin uusi laji, että kaikki siinä on uutta ja mielenkiintoista Ässälle. Toivonkin syvästi, että saan sen tulevaisuudessa edelleen pidettyä sellaisena. 


Edellisestä tanssikerrastakaan en ole kirjoittanut mitään! Aiheena oli temput ja niiden yhdistely, joka oli mielestäni tosi hyödyllinen kerta. Temppujahan Ässä jo osaa muutamia, eikä niiden opettelu sinänsä mikään ongelma ole. Tuo liikkeiden yhdisteleminen olikin mulle sitten ihan uusi juttu, joten oli hyvä kuulla siitä. Harjoittelimme tunnin aikana simppelin liikkeiden yhdistämisen, joka Ässällä oli siirtymä edestä tassun annosta sivulle pujottelemaan jalkojen läpi. Helppo siirtymä tähän oli edestä lähtiessä ympäri takapuolelta kiertäen sivulle, josta sitten lähti pujottelu. Ollaan tätä treenattu nyt myös kotona, ja homma on mennyt aika hyvin jakeluun. Myös peruuttamista ollaan opeteltu, ja se sujuu takapalkalla jo aika hyvin. Huomisen tanssitreeneiss aiheena onkin sitten motivaatio ja kontakti, joka on epäilemättä meille todella tärkeä aihe.


Kuten joku saattoi huomata, tänään kuvien teemana olivat huonolaatuiset kännykkäkuvat. Edellisestä kuvasta onkin helppo vaihtaa seuraavaan ja viimeiseen aiheeseen, eli Rambon parantumiseen. Rambon kastroinnista on nyt tasan viikko, ja haava on parantunut uskomattoman hyvin. Pidän Ramboa tosin vieläkin varmuuden vuoksi pyyhe-alustalla, sillä toinen haava on hieman vielä "auki", vaikka onkin rupeutunut. Purut saattaisivat turhan helposti mennä haavaan ja aiheuttaa tulehduksen. Vielä kaksi viikkoa, ja Rambo pääsee Mustikin seuraan!


Ei kommentteja: