Ässä kun on nyt koko joululoman saanut lähes päivittäin juosta vapaana metsässä pitkiä lenkkejä, niin tänpäiväisen hihnalenkin jälkeen olisi virtaa vielä piisannut. Mentiin sitten hetkeksi riehumaan etupihalle, ja sitten piilottelin Ässälle juustonpaloja etsittäväksi. Kyllä sitä vaan huomasi mikä ero on vapaana ololla ja hihnalenkillä :D Onneksi keksin Ässälle halvan ja hyvän lelun pähkäiltäväksi! Vanhaan puolenlitran limsapulloon kun tiputtelee nameja, niin saa koira pähkäille ne sieltä ulos saadakseen. Meidän Ässä yritti ensin pyöritellä sitä niinkuin liian helppoa aktivointipalloaan, mistä namit vain tipahtelivat helposti ulos. Eipä se tietenkään paljon pullon kanssa auttanut :) Seuraavaksi alkoi pullon pään kalvaminen, jolloin poika sattui välillä kallistamaan pulloa niin, että sai namin. Siinä sitä työtä riittää pitkäänkin! Pullo on myös kestävä, ja kun on liian järsitty, voi vaan ottaa kaapista uuden. Helppo ja halpa!
Nyt vähän marsula-aiheisia uutisia:
Veetin etuhampaat ovat hyvällä mallilla kasvamassa takaisin. Muuten Veetuska syö hyvin, mutta ei vielä pysty lohkaisemaan suupalaa isosta ruokapalasta. Siksipä vielä toistaiseksi suikaloin ruoan.
Masi ja Väinö ovat lähentyneet paljon, ja Veeti on usein kolmas pyörä. Tulevat kyllä toimeen, mutta usein Veeti nököttää yksinään. Nyt kun olen ruvennut ulkoiluttamaan marsuja huoneeni lattialla, jotta Masikin tottuisi paremmin talon ääniin, niin Veeti tulee välillä kerjäämään minulta huomiota! Sitä se ei ole ennen tehnyt. Tulee siihen kattomaan, että onko ruokaa ja jää rapsuteltavaksi hetkeksi. Sitten kipittää pois. Ja Väinö ja Masi eivät tälläistä harrasta, ne vaan pölisevät keskenään. Olenkin ajatellut, että joskus tulevaisuudessa erottaisin Veetin noista kahdesta ja hankkisin sille oman kakara-kaverin, ellei noilla nyt mene sukset ristiin Masin kanssa. Tämä ei kylläkään ole aiheellista ennen muuttoani, sillä tänne en saa kehiteltyä mitään järkevää häkkiratkaisua.
Tästä tulikin mieleen, että voisinkin vähän kertoilla mitä olen alustavasti suunnitellut, kun aikanaan muutan. Ajattelin itse pykätä marsuille kaappimaisen kerroshäkin. Hyötyjä siinä olisivat ainakin nämä: kauniimpi kuin häkkiviritelmät, vie vähemmän tilaa, kun marsut asuvat päällekkäin ja sitten Killen terran saisi vielä siihen päälle. Timo jo lupaili auttaa sen rakentelussa, jos nyt päätän sellaisen tehdä.
Ja nyt loppuun jälleen kuvia paljon :) Iskä lähti pari päivää sitten hiihtämään tupuriin, ja suostui ottamaan minut, koiran ja Timon kameroineen mukaansa. No, tupurin purtsilla ei saa koiraa ulkoiluttaa, joten suunnattiin läheiseen metikköön kalliolle kiipeilemään. Tämä olikin oikeastaan parempi vaihtoehto, koska Ässä sai olla kokoajan vapaana. Ja että se oli riemuissaan! Ässä rakastaa autossa matkustelua, kun se tietää aina pääsevänsä johonkin jännään paikkaan. Kun lopulta päästin koiran vapaaksi, se sinkoili kuin ohjus ympäriinsä eikä tainnut pysähtyä kertaakaan sen tunnin aikana, jonka siellä vietimme. Vaikka me pysähtelimme Timon räpsiessä kuvia, niin Ässä vaan paineli sen aikaa sitten siinä ympärillä. Ässällä on myös jostain syystä intohimo kiipeilyä kohtaan, joten se loikki rinteitä pitkin ylös ja alas kauheaa vauhtia. Välillä sai pienellä jännityksellä katsella, mutta Ässästä on metsässä rämpiessä ja kallioilla kiipeillessä kehittynyt varmajalkainen, ja se on oppinut valitsemaan hyvät kiipeilyreitit. Ainoa pelon aihe oli jää, mutta sitä ei onneksi ollut kuin parissa kohtaa.
Lumipesu!(no haju sen nokan oikeasti sinne maahan sai, vaikka vähän muulta näyttää :D)
"Lumipesun" jälkeinen ilme. Tyypillinen Ässä :)
Anna anna se risu!
Kerrankin juoksukuva, jossa korvat ei ole ilmassa tai naamassa!
Hauska reissu, mennään uudestaan:p
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti