perjantai 4. toukokuuta 2012

Saloilua ja löysää liitoa

Kävin tuossa ennen vappua extempore pikavisiitillä Salossa, ja Ässä pääsi tietysti mukaan. Salossa tuntui olevan jo paljon keväisempää kuin Tampereella, ruoho kasvoi kunnolla ja vanhempieni pihalla kukki kukkia ja kasvoi kunnon voikukkaa. Kateellisena palasin Tampereelle, mutta pienen irtiottoni jälkeen tuntui täälläkin lumet sulaneen oikein kohinalla ja voikukkaa pilkisteli sieltä täältä. Marsut ja Kille ovat alkaneet jo totuttelemaan ulkotuoreisiin ja meidän lenkkimaastomme ovat lähes lumettomat, vaikkakin sulamisvesien takia tulvivat. Yksi päivä jouduin kahlaamaan nilkkoja myöten vedessä, kun kiertäminenkään ei onnistunuta, ja tänään suunniteltu lenkki meni ihan uusiksi lenkkipolun ollessa veden alla. Kuivumista odotellessa..





Kesä tekee tuloaan, ja sen kunniaksi Ässä on heittänytkin jo talviturkkinsa. Ensimmäinen pulahdus tapahtui Salossa lenkillä, josta nämä kuvatkin ovat. Oli tosi lämmin päivä, joten Ässä alkoi tuttuun tapaansa etsimään sopivaa ojaa lutraamiseensa. Tuuri kävi ja lammikko oli sen verran syvä, että Ässä saattoi pulahtaa sinne. Myös loppulenkillä se kävi lutraamassa mitä mutaisemmissa lammikoissa.. Tänäänkin mokoma pulahti kyttäyksestäni huolimatta järveen tyytyväisenä uimaan, vaikka keli oli pilvinen ja viileämpi kuin aiemmin. Sen jälkeen piti tietysti singota taas kui riivattu.



Salossa oli mukavaa, ja varmaan sinne taas ensiviikolla lähdetään.Lenkkiseuraa on ainakin tarjolla, kun kaveri on Roope-colliensa kanssa muuttanut kesäksi Saloon. Jatkossakin siis luvassa kesäisiä nahkocollie-cockeri-kuvia. Tähän samaiseen paikkaan ei tuskin enää lähdetä, ainakaan samaa reittiä. Tavattiin meinaan matkan varrella maa-ampiaisia ja käärme. Käärme osoittautui onneksi myrkyttömäksi rantakäärmeeksi ja maa-ampiaisetkin jättivät meidät rauhaan, vaikka Ässä juoksenteli huomaamattaan niiden sekaan. Niitä kun jostain syystä pörräsi paljon maassa keskellä hiekkaista lenkkitietä. Eikai ne nyt siihen sitä pesäänsä tee?

   


  

 


Loppuun voisin vielä kertoilla meidän agikuulumisia, ovat meinaan sen verran mielenkiintoisia. Tiistaina käytiin agissa, ja pistin kaiken peliin Ässän motivoinniksi. Treenit oli poikkeuksellisesti SDP:n hallissa, kun ulkokentällä on vielä lunta. Treeneissä oli kauhea osallistujakato, vaikka kaksi ryhmää yhdistettiin, meidän lisäksi oli siis yksi ainoa koirakko. Hain Ässän hyvissä ajoin halliin, jossa ei ollut enää ketään muita. Vähän aikaa annoin Ässän katsella, mutta eipä sitä tuntunut halli ihmetyttävän. Ennen vuoroamme leikitin sitä lelulla ja nakilla, ja vuoromme tullessa otin extra-herkkuja (kuivattuja possunkorvan palasia) taskuun, jolla innostin sitä. Radalla myös kannustin ja kehuin sitä aina suorituksesta ja välipalkkasin. Mentiin radalle, ja meillä oli matalat medikorkeudet. Heti radan alussa Ässä taas väisti ekan hypyn, jonka sain sen kyllä hyppäämään houkuttelulla. Sitten väisti kohta toisen esteen. Ässä oli kyllä innoissaan, kun radalla mentiin, mutta siellä oli jotenkin ehkä välttelevä, löysä ja eikä täysillä mukana. Pistettiin minikorkeudet, ja sen jälkeen kyllä hyppi esteet, mutta meno oli edelleen tuollaista löysää, ja lähti kerran haahuilemaan ja juoksi minne sattuun, vaikka ohjasin kunnolla (ei keskittynyt). Kyllä mäkin siellä kämmäilin, ei siinä mitään. Ohjaajan kanssa pohdittiin, onko motivaatiossa ongelmaa, kun ollaan edetty niin nopeasti. Se tuntui kuitenkin kummastakin epätodennäköiseltä tällä kerralla, kun ratakaan ei ollut koiralle erityisen vaikea. Mielessä kävi myös liika harrastaminen, kun on tässä nyt ollut kolmekin kertaa viikossa välillä reenit. Tämä kuitenkin tuntuu epätodennäköiseltä, kun tokossa (Ässän vähiten mukava harrastus) Ässä kuitenkin tekee paremmin kuin koskaan. Niinpä varasin taas hierojan ensiviikolle, ja jätän tiistain agin jälkeen, myös osteopaatille todennäköisesti mennään, riippuu vähän mitä hieroja sanoo. Jossain nyt mättää, ja haluan selvittää asiat kunnolla ennen agin jatkamista.

P.S. Hiukan ärsyttää tämä Bloggerin uudistuminen! Tämä kirjoitusmoodi kenkkuilee entistä enemmän, ja tässäkin päivityksessä kuvat on miten sattuun. Huoh!

Ei kommentteja: