Tässä koneella porkkanaa syödessäni, kuulivat marsut rouskutukseni. No, huutokiljumistahan siitä seurasi. Kuikuilevat naamat ilmestyivät kopperosta ja heinäkasasta vaatien porkkanasta osaansa. Ja koska olen totaallisesti marsuntossun alla, annoin makkaroiden maistaa porkkanaa. Seurasi tyytyväistä rouskutusta, mutta porkkanan lähtiessä seurasi häkissä palloilua ja suurta tyytymättömyyttä. Alistuneena ojensin vielä porkkanaa possuilleni, jonka seurauksena ne kiskaisivat sen kädestäni parempiin suihin(sa)! Marsua omistamattomat eivät voi tietää, kuinka kovin marsu pystyy pitämään kiinni ruoastaan.
No, se oli sen porkkanan menoa. Sen jälkeen seurasi marsuralli ympäri aitausta, kun porkkanan saanut Väinö-marsu juoksi porkkana hampaissaan Veetiä karkuun. Mutta koska Veeti on lihonut, ei se saanut pihistettyä porkkanaa ketterältä Väinöltä. Niinpä se tyytyi nojailemaan vaativasti ruokakuppiinsa ja antoi minun kuulla kunniani.
Onko ihanampaa kuin marsu :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti