Kuten edellisessä tekstissä mainitsin, on Räyhä Ralf
saanut tehdä lenkkinsä kokonaan hihnan päässä tämän viikon. Lisäksi muiden koirien
suhteen ollaan otettu taas tehoharjoittelu käyttöön. Tiistai ja
Keskiviikko olivat pahoja päiviä ja Ässä käyttäytyi jopa ylireagoiden muihiin
koiriin. Harjoittelusta on ollut kuitenkin hyötyä, sillä opit
palautuivat aika nopsaan päähän: "Ainiin, kun koira tulee niin mun
pitikin syödä nakkia eikä huutaa". Joitain purkauksia on kuitenkin ollut
havaittavissa, esim. kerran Ässä yritti jo rauhallisen sakemannin
ohitettuamme rynniä vielä huutamaan toinen kuutamolle perästä päin. Sakemanni vain
katsoi ihmeissään toisen puskista tullutta huutoa minun palauttaessani
Ässä taas kartalle: "Ainiin, nakki, ei huuto".
Torstaina pidettiin lenkkeilyvapaata mahdollisen kipeän selän takia ja valmistauduin jo henkisesti perjantain treeneihin. Vähän olin kahden vaiheilla menemisen suhteen, mutta tarvitsin mielipiteitä ajattelemaani ohjelmaan ja Ässäkin tykkää hirveästi tanssitreeneistä, joten mentiin. Treeneissä
Ässä oli kuitenkin lunkki treenikavereita kohtaan: "Nuohan on noita
tuttuja, ei niille tarvi huudella", eikä odotusteni mukaan
kytännyt kärkkäänä muita valmiina huutamaan. Kuitenkin nähdessään
vilahduksen viereisen kentän kultaisestanoutajasta, ei huudosta
meinannut tulla loppua.. Ohjaajakin ihmetteli, että mites se noin
flippas. Treeneissä yritin välttää selkää tai polvia rasittavia
liikkeitä kuten pyörimistä ja hyppimistä, ja Ässä keskittyikin taas aivan mahtavasti ja teki innolla. Lisäksi sain niitä kaipaamiani ideoita uuteen ohjelmaamme. Treenin jälkeen illalla olimme kumpikin väsyneitä ja tyytyväisiä.
Tänään Ässä oli lenkillä edelleen hihnassa, mutta asenne oli jo rauhallisempi. Enää se ei rynnännyt koirasta vilahduksen nähtyään hulluna huutamaan, vaan sitä ehti kehua ja palkata. Silti lenkki tehtiin hihnassa tilanteiden välttämiseksi. Ja näin olikin hyvä, sillä lenkin aikana oli taas eräs koira tulossa tekemään tuttavuutta. Siinä tilanteessa laitoin Ässän selkäni taakse, ja pidin toisen koiran rauhallisesti loitolla. Ässä antoi minun hoitaa homman, ainoastaan koiran tullessa todella lähelle huuteli muutaman sanan ja yritti vähän tempoa edemmäs. Antoi kuitenkin olla, kun näki minun hoitavan homman kotiin. Tilanne siis sujui hyvinkin rauhallisesti, joten Ässä sai mättää aamuruokansa (olen taas ottanut ruoat mukaan lenkille) ohituksen päätteeksi. Keskiviikon mielentilassa se olisi räyhännyt hullunkiilto silmissään selkäni takana mistään välittämättä, joten suoritus oli ainakin siihen nähden erinomainen. Tosin joku hiihtämässä ollut piti huutavaa pikkukoiraansa irti ja sai ohimennessään Ässässä aikaan aikamoiset säpinät. Minäkin jo ihmettelin, että tuleeko se tänne vai mitä ja missä sen lenkittäjä on? Liikkeellä oli todella paljon hiihtäjiä, joita koira myös häiritsi ladulla juostessaan. Vähän voisi käyttää harkintaa siinä irtipidossa..
Tänään oli myös bodyguard mukana lenkillä. "Jaa minä?"
Viikon katselun jälkeen olenkin tullut siihen tulokseen, että Ässä varmaan jumitti selkänsä sunnuntain makkaranpaistoretkellä ja on kipeyttään sitten purkanut tuolla huutamisellaan. Toki se sunnuntai saattoi muutenkin tuoda huonoa käytöstä taas pintaan, mutta Ässä on välillä syttynyt palavaan räyhyyn kummallisen pienistäkin asioista. Tällöin voisi epäillä syyksi selkäkipua. Lämpötyyny, BOT:in käyttö sisällä ja välipäivä lenkistä ovat ilmeisesti parantaneet taas oloa, kun Räyhä Ralfin sijaan olen saanut talutella vain epäluuloista Mustia. Onneksi huomenna on hieronta-aika.. Hieman kyllä hävettää se oma pillastumiseni viimekerran epäonnistuneesta lenkistä, olisihan se pitänyt arvata kivullakin olleen osuutta asiaan. Silloin on ainakin turha ärsyyntyä koiralle, eikä ehkä itseäänkään olisi tarvinnut epäonnistumisesta niin paljon syytellä. Tietysti turhauttaa, kun on pistänyt aikaa ja ajatusta touhuun ja yhtäkkiä mennäänkin ihan metsään. Vaan sellaista se välillä on, pitäisi oppia vaan itsenikin paremmin ennalta tajuamaan tällaiset tilanteet ja pitää sitten vaikka heti välipäivää lenkkeilystä ja tehohoitaa koiraa. Ja ottaa sinne metsälenkeille fleksi mukaan ja tehokoulutus päälle.
"Mieluiten minä lenkkeilisin ihan vain rauhaksiin."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti